Nuoren 19-vuotiaan matka tutusta hämäläisyydestä tänne itä-suomen ihmeisiin, missä kaikki on osittain uutta ja outoa. Tunteet vaihtelevat vielä päivittäin,joskus yksinäisyys valtaa mielen ja ainoa paikka missä viihtyisi olisi oma pieni huone missä on paljon peilejä ja seinän toisella puolella istuu äiti ja isäpuoli tavalliseen tapaan television edessä. Mutta onneksi suurimman osan ajasta oma koti ja oma uusi elämä tuovat ilon ja hymyn huulille :)
Millaista elämä sitten on ilman äidin ruokia ja isäpuolen pyykkihuonetta? Miten sujuu ruoanlaitto kahden kokkaustaidottoman pienperheessä? Miten onnistuu elämä kaukana tutuista ympyröistä ja tuttavista? Millaista se sitten on? Ensimmäistä kertaa siipensä levittävä osaa ehkä jotain kertoa.
Halusin luoda blogin niille, joiden haluan tietävän arjestani tällä kaukana idässä ja jotka eivät ole täällä kaukana katsomassa kuinka sitä luon. Ja toivottavasti blogista riittäisi iloa myös muille :)
Täältä Imatran kosken kuohujen ja tehtaan varjon alta Iina kuittaa ihka ensimmäisen uuden elämänsä kirjoituksen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti